Koiran vieminen Suomesta Australiaan

EDIT (19/08/2013): DAFFin sivuilla on uudet ohjeet ja linkit, jotka on päivitetty toukokuussa 2013.

Lue myös muut postaukset Herculen elämästä Australiassa:

Elämää karanteenissa
Elämää karanteenissa osa 2
Herculen kuulumisia 2 kk karanteenin jälkeen
Mäyräkoirafanien must Sydneyssä
Asiaa kirpuista
Hercule lomalla Jervis Bayssa
Parhaat uimarannat koirille Sydneyssä


Moikka kaikille! Tämä postaus on tarkoitettu niille, jotka ovat itse tuomassa koiraa Australiaan tai tietävät jonkun, joka etsii tietoa kyseisestä operaatiosta. Hoidin itse koko prosessin alusta lähtien itse, ja koirani on juuri vapautunut Sydneyn karanteenista. 

Halusin kirjoittaa tästä siksi, että vaikka miten googlasin ja etsin tietoa aiheesta, sitä oli hyvin vähän tarjolla suomen kielellä. Jos tämä kirjoitus auttaa edes yhtä toista hauvelia ja omistaa suoriutumaan hommasta helpommin, olen tyytyväinen. 

Hercule koneen matkustamossa matkalla Geneveen. Huomioikaa, että kaikki koirat eivät käyttäydy lentokoneessa yhtä rauhallisesti kuin tämä pötkylä! Harjoitus tekee mestarin...

Mielestäni koiraa ei kannata tuoda Suomesta Australiaan, ellei ole aivan pakko. Taloudellisesti sitä ei voi perustella. Kustannukset ovat useita tonneja. Omassa tapauksessani veikkaisin kaikkien kustannuksien yhteissummaksi noin 3 500 euroa, ja Hercule on pieni koira - isompien koirien lentomatkat maksavat enemmän. Myös itselle ja koiralle aiheutettu stressi on jotain, mitä ei voi järjellä perustella. Mutta: raha on vain rahaa, omaa koiraa ei voi mikään korvata. Tekemällä kaiken ohjeiden mukaan, koira saadaan kyllä Australian mantereelle turvallisesti, terveenä ja ennen kaikkea omana itsenään. 

Oma koirani oli matkustanut lentokoneen matkustamossa aiemmin lyhyen kolmen tunnin lennon ilman minkäänlaisia ongelmia, eikä hän edes inahtanut koneen noustessa/ laskeutuessa. Mutta olen kuullut tarinoita koirista, jotka ulvovat koko matkan, eivätkä pysy paikallaan hetkeäkään. Kannattaa jo alussa siis miettiä, miten oma koira suhtautuu matkustamiseen ylipäätään. 

Lento Australiaan on hirvittävän pitkä. Ellet omista jahtia, koirasi joutuu matkustamaan Australiaan lentokoneen ruumassa, vaikka hän olisi kuinka pieni. Jos et siis omista omaa jahtia ja koirasi pelkää matkustamista, mieti kannattaako hommaan ryhtyä ollenkaan.

Hercule odottaa nätisti vuoroaan eläinlääkärin vastaanotolla. Vuorossa ensimmäinen verikoe viime kesäkuussa. 

Aivan aluksi suosittelen, että omistaja lukee Australian viranomaisten ohjeet koiran tuomisesta Suomesta Australiaan englanniksi. Kaikkia koirarotuja ei esimerkiksi voi tuoda tänne ollenkaan. Kannattaa myös huomioida, että koiran saapuminen Australiaan ja karanteeniaika Suomen talvikuukausina joulu-helmikuussa on kuuminta aikaa täällä, ja lämpötila voi kohota 40-asteiseksi. Jos koira on vanha tai kärsii terveydellisistä ongelmista, on myös syytä miettiä, mihin aikaan vuodesta koiraa lähtee tänne tuomaan. Karanteenihäkki on karu, ja vaikka vesisuihkuttimet ovat päällä kuumimpina päivinä, ei lämpötila häkissä kovasti laske. 

Linkin stepit 1-4: nämä asiat olivat ainakin omalla koirallani jo valmiiksi kunnossa, mutta ne on helppo tarkistuttaa ja hoitaa kuntoon soittamalla omalle eläinlääkärille (Government Approved Veterinarian). Tässä vaiheessa kannattaa myös selvittää, mikä on koiran mikrosirun tyyppi. Itse jouduin jäljittämään sitä ensin kasvattajan ja sitten sen laittaneen eläinlääkärin kautta. Melkoista salapoliisityötä, voin kertoa...

Hercule on tottunut ottamaan nokosia milloin missäkin ilman valituksia. Tässä ollaan menossa Genevestä Ranskan kautta Italiaan. Jos joku ei saa kuvasta selvää, niin poika nukkuu auton jalkatilassa ketarat ojossa kaikessa rauhassa...

Olennaista on prosessin alussa ottaa rabieksen vasta-aineverikoe mahdollisimman nopeasti, sillä se määrittää loppupäässä sen, kuinka pitkään koira on karanteenissa. Eli kun tiedätte, että muutto Australiaan on edessä, hoitakaa Suomea koskevan orientaatiopaketin Step 5 kuusi kuukautta/ mahdollisimman pian kuntoon ennen lähtöä. 

Itse olin myöhässä tämän asian suhteen, ja hauvelini jäi Suomeen sukulaisten luo hoitoon, kun itse jo lähdin Australiaan. Tämä siksi, että halusin minimoida karanteeniajan 30 päivään. Eli jos verikoe otetaan 150 päivää ennen koiran saapumista Australiaan, on karanteeniaika kaikista lyhyin, 30 päivää. Jos verikoe taas otetaan vasta 60 päivää ennen koiran saapumista, joutuu koira olemaan karanteenissa 120 päivää. En usko, että kukaan haluaa koiransa niin pitkää vankila-aikaa kokevan. Jo tuo 30 päivää on aivan tarpeeksi hirvittävä! 

Koiran lentomatka Suomesta Australiaan kestää jopa kaksi päivää.

Oma eläinlääkäri ottaa verikokeen ja lähettää näytteen laboratorioon, meidän tapauksessamme kyseessä oli Evira. Tulokset saa postissa omaan kotiin. Tässä menee jonkin aikaa. Tämän jälkeen - jos tulos on hyväksyttävä - paperi pitää viedä allekirjoitettavaksi ja leimattavaksi kunnan eläinlääkärille, Official Government Veterinarian:lle, joka tekee tuloksista lausunnon. Itse asuin Helsingissä, mutta joka kunnalla on tietysti oma kunnan eläinlääkärinsä.

Tässä vaiheessa pitää myös täyttää tämä kaavake, joka liitetään tuontilupahakemukseen.

Tiedossa pitää myös olla, kuka lähettää (exporter) ja kuka vastaanottaa (importer) koiran Australiassa.  Tässä vaiheessa piti ainakin omalla kohdallani olla tiedossa joku puhelinnumero ja osoite Australiassa.  

Kun lausunto on saatu, voi anoa tuontilupaa. 

Kun olette saaneet tuontiluvan sähköpostiinne, selvittäkää mille karanteeniasemalle koira menee. Tuontilupanumeron avulla voitte tehdä alustavan varauksen asemalle koiraa varten. 

Ottakaa yhteys matkanjärjestäjään. Itse käytin Travel Cargo -nimistä yritystä ja heidän kanssaan asiat sujuivat erinomaisesti. Firmalta saa ohjeita lentoon liittyen, ja he ovat muutenkin todella auttavaisia. Heiltä voi kysyä hintatiedusteluja sekä tietoa siitä, mikä on hyväksyttävä kuljetuslaatikko koiralle. Itse käytin Vari Kenneliä. Niitä myydään useissa eläintarvikkeiden nettikaupoissa, muun muassa täällä.

Herculen kuljetuslaatikko on Vari-Kennel Ultra F 71 71 x 52 x 55 cm / 6 kg. Ja ruokakupit laitetaan matkan ajaksi tietysti laatikon SISÄpuolelle.

Kuljetuslaatikon käyttöä kannattaa harjoitella etukäteen. Sen ovea kannattaa pitää auki ja totuttaa koira syömään ja juomaan laatikon ruokakupeista. 

Step 11. kanssa kannattaa olla tarkkana. Omalle koiralleni oli annettu perusrokotukset (General Vaccinations) jo hyvissä ajoin ennen lähtöä, enkä ollut tulkinnut ohjeiden "Between one (1) year and 14 days prior to export" oikein. On siis syytä huomioida, että näistä perusrokotuksista annetaan vielä "boosterit" eli tehosteet 14 päivää ennen lähtöä (ei 14 päivän aikana). Huomasin tuon lausemuodon kaksi päivää liian myöhään ja tästä seurasi tietysti itkua ja hampaiden kiristelyä. Peli ei kuitenkaan ollut menetetty, vaan saimme erään lomakkeen, jolla myöhästyminen kuitattiin ja tehosteet ehdittiin vielä antaa.

Step 13. voi suorittaa omalla eläinlääkärillä, kuten kohdan 5. Eläinlääkäri ottaa verinäytteen ja se lähetetään analysoitavaksi Eviraan ja Sveitsiin. Tulokset kannattaa näistäkin tilata omaan kotiin, niitä sai meidän tapauksessamme odotella puolisentoista viikkoa. Kannattaa ajoittaa tämä siis jonnekin noin 27 päivää ennen lähtöä, että tulokset ehtivät tulla. On syytä huomioida, että matkaan kuluu Suomesta Australiaan kaksi päivää, joten tasan 30 päivää ennen lähtöä näytteitä ei kannata ottaa. Tässä yhteydessä annetaan myös ensimmäinen punkkikäsittely. Itse käytin Frontline-nimistä tuotetta, jonka olin ostanut etukäteen apteekista.

Ennen matkaa koiran kuljetuslaatikkoon teipataan ruokintaohjeet englanniksi. Ne kannattaa kirjoittaa ja printata etukäteen valmiiksi. Kuljetuslaatikkoon kannattaa laittaa sanomalehtiä pohjalle, sen jälkeen esimerkiksi kylpyhuoneen matto ja lopuksi vielä vaikka ohut tyyny. Laatikkoon kiinnitetään kaksi tyhjää muovikuppia. Myös hihna teipataan laatikkoon. Leluja ei kannata laittaa laatikon sisään. Ne voi teipata ulkopuolelle, mutta parasta on, jos vie heti karanteeniin Australiasta ostettuja leluja ja säästää vanhat lelut kotiinpääsyä varten.

Lähtöpäivä. Step 16. ja 17. varten kannattaa varata hyvissä ajoin kunnan eläinlääkärin tapaaminen vaikka samalle päivälle kuin on lähtö, mutta viimeistään 4 päivää ennen lähtöä. Itse varasin samasta paikasta ajan, missä kävin leimaututtamassa rabieksen vasta-aineverikoetodistuksen, eli täältä. On syytä huomioida, että kohdan 16. tarvittavat aineet (esimerkiksi Drontal ja Frontline) on ostettava itse etukäteen, niitä ei ole saatavissa vastaanotolla. Tuontiluvan täytössä kannattaa olla erityisen tarkka sen suhteen, että kunnan eläinlääkäri (Official Government Veterinarian) leimaa Suomessa omalla virallisella leimallaan kaikki koiran asiakirjojen sivut (laboratoriotulokset, kaikki tuontiluvan sivut jne.) Tässä ei riitä, että tavallinen eläinlääkäri täyttää ja allekirjoittaa tuontiluvan Sertifikaatti A:n. Omalla kohdallani tuontiluvan osa B täytettiin Amsterdamissa. Originaalit paperit laitetaan omaan muovitaskuunsa passin kanssa ja kaikista papereista sekä passin sivuista otetaan kolmet kopiot.

Kunnan eläinlääkäriltä sitten lähdettiin Travel Cargon toimistolle ja kohta pian terminaaliin ja Finnairin iltapäiväkoneeseen kohti Amsterdamia.

Urhea Hercule lähtötunnelmissa Helsinki-Vantaalla. Vähän taitaa jännittää, kun häntä on mennyt koipien väliin... Travel Cargon palvelua voin suositella kaikille, joilla on ulkomaanmuutto tai eläinkuljetus ulkomaille edessä!

Kaikenlaista matkustamista koiran kanssa helpottaa, jos koira totutetaan matkustamiseen jo pentuna. Hercule totutettiin autoon, julkisiin kulkuneuvoihin ja jopa pyörän kyytiin jo kolmen kuukauden ikäisenä. Lisäksi hänelle ostettiin kantokassi samana päivänä kun hänet haettiin kasvattajalta, ja kassista on tullut rakas turvapaikka pojalle. 

Hercule Amsterdamissa odottamassa lentoaan Kuala Lumpurin kautta Sydneyhyn. 

Kun Hercule oli saatu kaikkine lukuisine papereineen Helsinki-Vantaalle, Travel Cargo huolehti hänestä siitä eteenpäin. Käytännössä Hercule matkusti ensin Amsterdamiin maanantai-iltana, jossa hän kävi tarpeillaan ja toivottavasti söi ja joi ja valmistautui pitkään matkaan seuraavana päivänä. Travel Cargon yhteistyökumppanit huolehtivat hänestä Amsterdamissa ja majoittivat hänet yhdeksi yöksi. Koko seuraavan tiistaipäivän ja illan Hercule oli koneessa ja matkusti kohti Australiaa. 

Sydneyssä koiran vastaanottivat karanteeniviranomaiset, eikä koiraa saanut nähdä kuin vasta seuraavana päivänä. Tuosta kuljetuksesta Sydneyn kentältä Eastern Creekin karanteeniin lähetettiin vielä samassa kuussa mukava lasku kotiin, mistä ei ollut mainintaa missään. 

Herculen kaikki paperit olivat onneksi kunnossa ja hän vapautui karanteenista minimiajan kuluttua. Olen kuullut tarinoita, joissa joku koiran rokotus on ollut väärä, ja koko karanteeniaika on jouduttu laskemaan uusiksi, toisin sanoen koira on joutunut olemaan siellä kuukauden tai kuukausia enemmän mitä oli suunniteltu. Suosittelen, että paperiasioiden kanssa ollaan mieluummin liian tarkkoja kuin että ne tehdään hutaisten. Australian tuontirajoitukset ovat erittäin tiukat, eikä niiden kanssa kannata lähteä "kokeilemaan", jos jutut menisivät oikein. Jokainen kohta tuontiluvassa (Import Permit) on oltava oikein. Heillä on erittäin tiukkoihin rajoituksiin syynsä, eikä koiraa kannata lähteä tuomaan tänne, jos ei ole kärsivällisyyttä huolehtia joka ikisestä kohdasta. 

Lopuksi vielä huomioita omista kokemuksistani. Koko prosessi on vaivalloinen, ja henkinen piina vain pahenee loppua kohden, koska matka on hirvittävän pitkä koiralle. Hercule oli laihtunut 0,5 kiloa kahden päivän aikana. Myös karanteeniolot voivat järkyttää aluksi. Koiran häkki on pieni ja karu ja koirien ulvontaa ja haukkumista kuuluu jatkuvasti ja joka puolelta. Eräs eläintenhoitaja karanteenissa kertoi, että jotkut koirat eivät ole joskus päästäneet hoitajia lähelleen saati edes sallineet heidän koskettaa, koska ovat olleet niin hädissään. Australian karanteenista ja Herculen kokemuksista siellä voi lukea lisää muun muassa tästä postauksestani. 

Hercule ensimmäisenä päivänä karanteenissa. Ei tämän pikku hurmurin ristimänimi turhaan ole Fortis Fortunata, sen verran urhea hän on ja vahvaa tekoa, ja kaiken lisäksi onnekas, kun pääsee nauttimaan Australian ikuisesta kesästä! Kutsumanimi Hercule puolestaan viittaa täydelliseen ulkomuotoon ja sankarin luonteeseen. Ei turhan vaatimaton tapaus.

Karanteeniasemalla voi varata viikossa kaksi 30 minuutin ulkoiluhetkeä koiransa kanssa. Työntekijät karanteeniasemalla eivät siis käytä koiria lainkaan ulkona, vaan tarpeet tehdään häkin ulkona sijaitsevaan osaan. Itse käytin Pets Get Physical -nimistä yritystä, joka käytti Herkkua juoksuttamassa pihalla. Kuukauden aikana, kun vierailin Herculen luona, huomasin vilpillistä ja ikävää toimintaa DogWalks -nimiseltä yritykseltä, enkä todellakaan voi suositella heidän palvelujaan. 

Kun koira pääsee vapaaksi ja uuteen kotiinsa, on fiilis uskomaton. Voi muistella naureskellen kaikkia niitä tuskallisia hetkiä ja tiuhaan tahtiin hoettuja kirosanoja ja onnitella itseään kaikesta pirullisesta paperisodasta. Vapautumisen jälkeisiä fiiliksiä pääsee lukemaan tästä.

Viimeinen huomautus: tämä kirjoitus on tehty kesä-joulukuuta 2012 koskeviin säädöksiin perustuen, enkä tiedä, tulevatko säännöt muuttumaan. Olen muun muassa kuullut, että minimiaika karanteenissa muuttuisi 30:stä kymmeneen päivään, mikä on tietysti meidän kannaltamme raivostuttavaa, jos se vielä tapahtuu ihan pian. Olen myös kuullut, että Sydneyn karanteeni suljetaan ja että Melbourneen perustetaan megakaranteeni. 

Mielelläni kuulisin muiden kokemuksista tai parannusehdotuksista tätä kirjoitusta koskien. Voin vain sanoa, että näin tehtiin meidän tapauksessa. En tiedä, onko kaikki tehty helpoimmalla mahdollisella tavalla, mutta tämä on yksi tapa saada koiransa Australiaan.

Onnea ja pitkäpinnaisuutta kaikille niille, jotka hommaan ryhtyvät! 

Home!

EDIT (19/08/2013): DAFFin sivuilla on uudet ohjeet ja linkit, jotka on päivitetty toukokuussa 2013.