I heart Sydney - highlights and thoughts about 2013

Seuraavaksi jakoon kuvia ja muistoja viime vuodelta 2013 Sydneyssä. Olen niin kiitollinen kaikesta, mitä minulle tapahtui viime vuonna, enkä malta odottaa, mitä pääsen kokemaan vuonna 2014!

DECEMBER. Joulukuussa pääsin upealle matkalle Koralliriutoille Cairnsiin... ja minulla oli tapaaminen Nemon kanssa.

NOVEMBER. Marraskuussa rakas ystäväni Suomesta tuli moikkaamaan. Vaikka emme olleet nähneet yli vuoteen, juttua riitti, eikä ystävyys ollut kadonnut minnekään - päin vastoin, se vahvistui hänen matkansa aikana. Ystävät ja perhe ovatkin ne ainoat asiat, joita kaipaan Suomesta Australiassa tai muualla maailmalla asuessani. Kun palasin Pariisista Suomeen puolen vuoden reissun jälkeen 2005, pääsi minulta itku omalla kotipihalla. Vaikka oli ihana tulla kotiin oman perheen luo, se tuskallinen hiljaisuus ja tyhjät kadut Helsingissä sunnuntai-iltana loivat nopeasti tukahtumaisillaan olevan mörön sisälleni. En minä tänne kuulu! Minun kuuluu olla jossain, jossa tapahtuu! Kun palasin Ranskasta kotiin toisella kertaa kymmenen kuukauden jälkeen, itkin jo Pariisin lentokentällä koneessa. Sydneyssä olen asunut nyt 1,5 vuotta, eli pidempään kuin koskaan aiemmin, ja tiedän jo nyt, että kotimaahan paluu olisi todella vaikeaa, ellei mahdotonta, tämän jälkeen. Mikä siinä on, että Suomi, tuo surullisten laulujen maa, on jotenkin niin tappavan tylsä? Miksi on niin vaikeaa olla patrioottinen?

OCTOBER. Lokakuussa matkustin Suomen suurlähetystöön Canberraan anomaan uutta passia. Vaikka juuri moitinkin Suomea, olen niin ylpeä kertoessani maailmalla olevani suomalainen. Täällä asuessani olen alkanut arvostaa suomalaisen koulutuksen korkeaa tasoa paljon enemmän. Arvostan nykyään myös suomalaisen byrokratian helppoutta, nopeutta ja teknologisuutta suunnattomasti enemmän, sillä täällä viralliset koneistot ovat aika tahmeita. Arvostan ja ikävöin Suomen biojäteastioita; täällä ei kierrätetä kuin muovipullot ja kartongit. Ikävöin myös suomalaisia jäykän pönöttäviä mutta mielenkiintoisia ajankohtaishjelmia ja dokumentteja, joita on vaikea löytää Australian televisiosta, joka tursuaa tosi-tv:tä ja julkkishuttua. Ikävöin kylmää ja lunta, etenkin jouluna, enkä välillä oikein jaksaisi Australian 35-asteen hellepäiviä. Ikävöin Suomen ainutlaatuisen puhdasta ilmaa, jota ei löydä Sydneystä. 

SEPTEMBER. Syyskuussa otimme luottokuvaajamme Peyman Razavin kanssa hieman lisäotoksia häiden jälkimainingeista. Huikean hienoja kuvia, vaikka itse sanonkin! Mitä mieltä te olette? 

AUGUST. Elokuussa pääsin ensimmäistä kertaa viinitiloille Australiassa. Viinien maistelu ja viininvalmistuksen opiskelu ovat kokemuksia, jota ei voi jättää välistä, jos Australiaan tulee lomailemaan. Australialaisilla viineillä on iso rooli maailman viinikartalla, eikä siihen ole tulossa muutosta lähiaikoina, joten kannattaa mennä oppitunneille!

JULY. Heinäkuu eli "karu" australialainen keskitalvi oli kaikkea muuta kuin kurja tai kylmä. Aurinkoisia lämpimiä päiviä riitti loputtomiin, ja ainakin minä voin suositella viime talven perusteella heinäkuutakin kelpomatkustuskuukaudeksi niille, jotka eivät siedä kuumuutta.

JUNE. Kesäkuussa menin naimisiin. 14.6.2013 oli elämäni ihanin ja onnellisin päivä. En oikein vieläkään tajua, että olen naimisissa. Minulla on kaikkea elämässäni, ja niin paljon asioita, joiden vuoksi olla kiitollinen. Kaikki on tällä hetkellä niin hyvin, että välillä alan hymyillä itsekseni kotona tai kadulla. 

Kihlaiskuvia Hyde Parkissa...

JUNE. Sydneyn oopperatalon takana minua kosittiin kesäkuussa 2013. Oopperatalo täytti viime vuonna myös 40 vuotta. Tiesittekös muuten, että suomalainen Eero Saarinen oli ratkaisevassa roolissa tuomaristossa, kun oopperatalon arkkitehtuurikilpailun voittajaa (eli laivan purjeiden mallia) valittiin?

MAY. Toukokuussa lomailimme Jervis Bayssä ja nautin "viileistä" alkutalvipäivistä australialaisittain... rannalla! Australian talvi on kuin Suomen kesä; aurinkoisien päivien seurana on useimmiten heikko viileä tuulenvire, joka pysähtyy vasta kun löytää oikein lämpimän paikan, johon tuuli ei yllä ollenkaan.

APRIL. Huhtikuussa käytiin koluamassa yksi osa Royal National Parkia, ja hiki siinä tuli, vaikka talvi kolkuttelikin ovella...

MARCH. Tämä maisema Obsrvatory Hillillä, eli "takapihallamme" herättää meidät koirulaisten kanssa aamuisin ja saa pyyhkimään viimeisimmätkin unihiekat silmistä. 

FEBRUARY. Hulppeisiin rotko- ja jyrkännemaisemiin Sydneyssä vähän turtuu, kun niitä näkee jatkuvasti, mutta en silti vaihtaisi yhtäkään kukkulahetkeä pois! Muistan kuinka hikoilin ihan vietävästi kun tätä kuvaa otettiin, mutta onneksi kasvot eivät ainakaan kuvassa kiillä...

JANUARY. Tammikuun kauristyttö. Tammikuussa 2013 täytin 28 vuotta. Olimme katsomassa tälläkin hetkellä Sydneyssä pyörivää Empirea mieheni kanssa. Empire oli tosi hupaisa, suosittelen ehdottomasti katsomaan. 

Olen erittäin kaurismainen luonteeltani. Haluan tehdä kaiken mihin ryhdyn hyvin ja perusteellisesti, eikä minulla ole halua tuhlata aikaa erehdyksiin tai laiskotteluun, joka maistuu myrkylle suussani. Olen mietiskelevä, tarkkaavainen, käytännöllinen, rationaalinen, rakentava ja kurinalainen. Suhtaudun kaikkeen yleensä ensin varauksella. Töitä teen organisoituneesti ja tehokkaasti. Valitettavasti saatan olla joskus vakava ja etäinen, mutta kun minulla on tunteita, ne ovat syviä ja vakavia. Pidän kuivasta huumorista, ja läheisissä suhteissa olen erittäin huolehtiva, uskollinen ja huomaavainen. 

Bar tip: Palmer & Co.

Tässä tulee yksi omista suosikkibaareistani Sydneyssä:

...eli Palmer & Co., ihana 20-luvun teemaan ja kieltolakia uhmaavaan tyyliin rakennettu salamyhkäinen baari aivan Sydneyn keskustassa George Streetillä. Usein parhaat paikat löytyvät epämääräisten pitkien katujen päädystä, kellarista, ja niin myös tässä tapauksessa. Palmer sopii täydellisesti (salaisia) treffejä varten, kaikille jotka pitävät maukkaista drinkeistä tai niille, joita 20-luku ja kieltolaki kiinnostavat. 

Vinkki: Sunnuntai-iltana, jolloin ryystin omaa drinkkiäni muutama viikko takaperin saatiin myös nauttia live-musiikista!

Palmer & Co.
Abercrombie Lane,

Sydney

Happy New Year & ajatuksia kahdesta viime vuodesta

Olen taas avannut bloggerin ja ilokseni huomannut, että hiljaiselostani täällä päin huolimatta joku käy koko ajan seuraamassa, mitä minulle kuuluu. Jos joukossa on myös uusia lukijoita, ajattelin koota tähän postaukseen ajatuksia elämästä, jotka ovat heränneet Sydneyssä asuessani. Välissä myös ihan omia ajatuksiani itsestäni ja muutoksesta, joka on tapahtunut viimeisen kahden vuoden aikana.

Jännittävää uuttavuotta kaikille siellä ruudun toisessa päässä!

Rakastan eläimiä. Minulla saattaa olla koko päivän iso möykky rinnassa ja henkeä ahdistaa, jos olen nähnyt jonkinlaista eläinrääkkäystä. Eläimet eivät voi päättää useinkaan omasta kohtalostaan tässä maailmassa, ja on kuvottavaa, että joku haluaa tehdä niille pahaa tai ansaita rahaa niiden avulla. Useimmiten esimerkiksi koirien käytösongelmat heijastavat suoraan heidän omistajaansa. Jos voittaisin lotossa, perustaisin animal shelterin esimerkiksi jonnekin päin Etelä-Amerikkaa.

Elämäni muuttui kaksi vuotta sitten täydellisesti. Löysin sattumalta jotain sellaista, jota olin etsinyt koko ikäni ilman suurempaa vaivannäköä. Löysin mielenrauhan, uuden suunnan elämälleni, rakkauden ja sain samalla elämänpituisen seikkailun ympäri maailmaa - kirjaimellisesti. Vaikka on ollut myös pahalta tuntuvia hetkiä mukana, onnellisuus ja etsimisen lopettamisesta seurannut levollisuus ovat kuitenkin päällimmäisinä tunneskaalani huipulla.

Minua kismittää olla seurallinen. En yksinkertaisesti pidä suurista ihmisjoukoista, ja vain harvan ihmisen kanssa jaksan oleskella kovin pitkään edes kahdestaan, kunnes kaipaan jo itsekseni olemista omien askareideni parissa. Olen introvertti, enkä jaksa hakea ihmisiltä hyväksyntää tai tukea mielipiteilleni suuren ystäväpiirin kautta olematta kuitenkaan itserakas tai erakko ilman yhtään ystävää.

Olen aina panostanut työhöni, koska tykkään siitä, mitä teen. En voisi kuvitellakaan jättämättä tekemättä jotain sellaista, josta on sovittu, ja tunnen huonoa omaa tuntoa jos jokin asia myöhästyy. Olen tehnyt työtä, jota teen tänä päivänä, eli kirjoittanut, 15-vuotiaasta asti. Jo sitä ennen minulla oli omia repaleisia lehtiäni, joihin leikkasin kuvat muista lehdistä (tekijänoikeus-sanaa en tainnut silloin tuntea...) ja sepitin omia tarinoitani. Jakelin lehtiäni naapureille ja perheelleni, jotka myöhemmin antoivat lapsuusiän luomispuuskieni tuotokset takaisin itselleni sanoen leikillä, että saattaisin arvostaa niitä itse enemmän...

Rutiinit ovat minulle kaikki kaikessa. Olen herkkäuninen, ja jos en pääse nukkumaan tiettyyn kellonaikaan, rytmini menee sekaisin, ja minua väsyttää aamulla. Väsyneenä ei mikään oikein toimi. Haluan olla tehokas, ja siksi vaalin tunnintarkkaa nukkumaanmenorytmiäni. Mieheni kutsuu minua joskus leikillään gradma':ksi aikaisen nukkumaanmenoaikani vuoksi. Muutun myös hyvin ärtyneeksi, jos en saa ruokaa noin kolmen tunnin välein. Lopetin kahvin liikalitkimisen (neljä kuppia ja siihen päälle energiajuoma) muutama kuukausi sitten. Sen jälkeen olen ollut vähemmän ärtyisä ja nukkunut paremmin - myös päiväunia, jotka olivat aiemmin sula mahdottomuus, koska unenpäästä ei vain saanut kiinni. 

Olen myös kiinnittänyt viimeisen kahden vuoden aikana enemmän huomiota siihen, mistä kannattaa olla vihainen, suuttua ja minkä taas antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Olen ymmärtänyt, että minä itse päätän, annanko negatiivisten ajatuksien asettua päähäni, ja ettei negatiivisten ajatusten ajattelu kauheasti kannata. En voi muuttaa muiden negaatioita, voin itse vain jättää sellaiset asiat noteeraamatta. Kun tämän tajuaa, saa hirveästi energiaa ja levollisemman olon.

Muun muassa netissä esitetty väite, ettei pitäisi odottaa oman elämän alkamista siihen asti kun löytää esimerkiksi rakkauden (tai unelmatyön jne.), on osittain täyttä roskaa ja osittain totta. Elämä on paljon helpomaa, kun sen voi jakaa jonkun kanssa, elämällä on enemmän merkitystä rakastuneena ja kun rakastaa. Toisaalta taas elämä ennen rakkautta oli täynnä erilaisia kokemuksia, jotka piti kokea ennen aloilleen asettumista. Mutta edelleen: se joka väittää, että 'älä odota rakkautta ollaksesi onnellinen', valehtelee kyllä minun mielestäni! Elämänohje jonka voinkin vilpittömästi antaa, on rakkauden kohteen etsiminen - vaikka ironisesti juuri se etsiminen usein pilaa koko homman! 

Minulla on jatkuvasti uusi matkustussuunnitelma mielessä. Rakastan lentoreittien etsimistä hakukoneilla ja karttojen tutkimista. Haaveilen tällä hetkellä safarista Afrikassa. 

Sain joululahjaksi micro scooterin mieheltäni, ja tunnen itseni lapselliseksi mutta iloiseksi sillä ajellessani Sydneyn keskustan katuja. Hermostun, jos joudun odottamaan, joten kapine on kuin luotu minua varten. En malta odottaa, että saan ottaa sen mukaan työmatkalleni ensimmäistä kertaa.

Olen nauttinut Australian Sydneyn suurkaupunkielämästä siinä mielessä, että kaikkea on saatavilla ja tekemistä on paljon. Olen täällä tottunut siihen, että jossain muualla on toinen vaihtoehto, ja jos joku ei miellytä, sitä ei tarvitse tehdä toista kertaa. Tämä pätee ruokaan, viihteeseen, uimarantoihin, ravintoloihin, alueisiin, vapaapäivän viettoon... you name it. Saa nähdä, miten minulle käy, jos joudun joku päivä muuttamaan pienempään kaupunkiin jossain päin maailmaa. 

Vaikka olen jo saanut paljon, minulla on vielä unelmia toteutumatta. Uskon siihen, että jos oikein kovasti tahtoo jotain, sen myös saa. Henkilökohtaisia uudenvuoden lupauksiamme en voi täällä paljastaa, mutta listattuina olivat muun muassa surffikurssi, golf-tunnit, vähintään kahden kirjan lukeminen kuukaudessa ja vähintään kaksi liikuntakertaa viikossa.

Millaisia lupauksia te teitte? 

Lomalla...

Kun luet tämän, olen todennäköisesti viilettämässä jossain päin Sydneytä, Koralliriuttoja ja Cairnsiä tai Melbournea Suomesta vierailemaan tulleen ystäväni kanssa. Palataan taas myöhemmin juttujen äärelle, minä olen nyt lomalla!

The Night Noodle Markets

Huomenta ja hyvää viikonlopun odotusta! Hopi hopi, vielä ehtii käymään Hyde Parkin The Night Noodle Markets -tapahtumassa, jossa on lukuisia aasialaisia ruokakojuja, paljon hauskoja ruokaan liittyviä yksityiskohtia, kuten alla näkyvä puistoon rakennettu miniyrttitarha, hyvää meininkiä ja tietysti mahdottoman pitkät jonot, jotka kyllä taittui melko nopeasti viime perjantaina.

The Night Noodle Markets on järjestetty Sydneyssä vuodesta 1998 asti ja se vaikuttaa oikein näppärältä tavalta tutustua sekä aasialaiseen ruokaan että Sydneyn aasialaisiin ravintoloihin, jotka edustivat puistossa käryävine dumpling-patoineen. Itse maistelin prawn dumplingseja, mangolettuja (jännä makuelämys! Onko kukaan muu maistanut?) kermavaahdolla ja kookoskanaa riisinuudelein kera. Janojuomaksi tulisten annosten päälle kulautin raikasta itse tehtyä jääkylmää sitruunaminttuteetä. Oi että, kylläpä tuli taas herkuteltua... 

Kannattaa ehdottomasti käydä maistelemassa aasialaisia makuja Hyde Parkissa. Tästä kartasta voi tutustua alueeseen etukäteen! Ja jos ei tänä vuonna enää ehdi, ensi vuonna tapahtuma järjestettäneen taas uudelleen!

Hyvää viikonloppua ja nauttikaa ruoasta! 

Rakkaudesta

Ajattelin jakaa teille hieman kuvia rakkaudesta, avioliitosta ja tietysti majesteettisesta Sydneystä taustalla. Kuvat on ottanut ystävämme, joka asuu tällä hetkellä Yhdysvalloissa mutta joka kuvien oton aikaan asui vielä täällä naapurissamme. Lisätietoa tästä lahjakkaasta valokuvaajanalusta löytyy postauksen lopussa. Huomautan, että kuvien kopiointi on ehdottomasti kielletty. Mutta nyt itse asiaan, eli rakkauteen. Antaa kuvien ja viisaiden sanojen kertoa koko tarina:

“There is never a time or place for true love. It happens accidentally, in a heartbeat, in a single flashing, throbbing moment.” Sarah Dessen

"Are you living your dream?" "I'm living my life"

“Love does not begin and end the way we seem to think it does. Love is a battle, love is a war; love is a growing up.” James Baldwin

“I love you without knowing how, or when, or from where. I love you simply, without problems or pride: I love you in this way because I do not know any other way of loving but this, in which there is no I or you, so intimate that your hand upon my chest is my hand, so intimate that when I fall asleep your eyes close.” Pablo Neruda

“You are my best friend as well as my lover, and I do not know which side of you I enjoy the most. I treasure each side, just as I have treasured our life together.”  Nicholas Sparks 

“The greatest happiness of life is the conviction that we are loved -- loved for ourselves, or rather, loved in spite of ourselves.” Victor Hugo

“The best love is the kind that awakens the soul and makes us reach for more, that plants a fire in our hearts and brings peace to our minds. And that's what you've given me. That's what I'd hoped to give you forever” Nicholas Sparks

“Two people in love, alone, isolated from the world, that's beautiful.” Milan Kundera

“What's meant to be will always find a way” Thrisha Yearwood

Amen. Lahjakkaan Peymanin valokuvia näkee siis lisää Facebookissa.

Shoppausta @ Double Bay

Helloooou. Nyt seuraa Sydneyn shoppaussarjan toinen osa ja Double Bay. Edellisellä ja ensimmäisellä kerrallahan kohteenani oli Paddington ja Oxford Street (linkki postaukseen), jotka kuhisivat hipstereitä ja pikkuruisia designer-liikkeitä. Mutta voih, nyt menin rakastumaan tähän Double Bayn alueeseen, enkä saa mielestäni sitä, kuinka ihana olisi asua täällä. Jos Paddington on hipsteriparatiisi, täällä lymyilevät luksusta arvostavat snobit - eli tietysti paikka oli minun makuuni, heh heh.

Tourin aluksi heti vinkki erinomaisen ruoan äärelle: nimittäin Simmone Logue Fine Food Companyyn (kuva yllä), jonka lounas ja aamiainen olivat ihanan fresh ja maistuva yllätys pienillä extroilla varustettuna, kuten tuoreilla yrteillä. Mukaan lähti myös lasagnea dinneriksi kotiin. Konstailematonta tuoretta ruokaa, suosittelen! Täältä et löydä ranskalaisia tai tylsää munakasta, trust me. 

Tuo porkkana-saksanpähkinä-ananas-cupcake huuteli pitkään perääni kadulla, mutta en antanut periksi! 

Mmmm... Varsinainen kulinaristin paratiisi! 

Paljon muitakin ihania lounaspaikkoja oli tarjolla.

Kunnes THE kaupat ilmestyivät eteeni. Ihania pikku- ja isoja liikkeitä joka puolella minne silmä vain eksyi. Paljon sellaisia liikkeitä, joita en ole nähnyt vielä muualla Sydneyssä.

Ai niin, lähti sieltä herkkutiskistä tällainen mukaani... oops.

Ihania elegantteja pikkuliikkeitä pilvin pimein, ah, mikä paratiisi. Kadut ovat siistejä ja alueessa on hieman Etelä-Ranskan vibea mukana. Kuten sanottu, olen aivan myyty tämän paikan kanssa, ja haluan ehdottomasti takaisin. Tosin hieman arveluttaa alueen vaarallisuus lompakkoni kannalta: kuinka paljon rahaa uskallan ottaa mukaan? Heh. Mutta joka tapauksessa, kaikki tyylitietoiset lukijani siellä, menkää tutkimaan itse! Double Bayhin menevät bussit 323, 324, 325 ja 326 ja Edgecliffin junapysäkki on aika lähellä. Tässä lisätietoa julkisista kulkuneuvoista.

Messina ...Silkkistä gelatoa Surry Hillsissä

Sunnuntaipäivä kuluu nautiskellen...

gelatoa Messinassa! Kipossani on bounty- ja tiramisuannokset, namsnamsnams...

Messina tekee gelatonsa alusta asti itse, eikä niissä ole lisäaineita, säilöntäaineita tai väriaineita. Ja sen kyllä maistaa. Järjettömän hyvää ja paljon erikoisia makuja. Täydet pisteet, suosittelen jätski- ja gelato-hirmuille kuumina päivinä! Jono Surry Hillsin myymälässä oli muuten ihan mahdoton, mutta nopeasti saatiin kipot ja cornetot käteen. Kokonaisvaltaista jätskihekumaa ja stimulointia kaikille aisteille on muuten täydentämässä metka house-musiikki, joka pauhasi myymälässä.

Katso suussa sulava video Messinan omistajasta ja Messina-gelaton synnystä ja vinkit täydellisen gelaton tekoon! Videosta selviää muuten myös gelaton ja jäätelön ero, jota en ainakaan itse tiennyt tähän mennessä. Tätä katsellessa voit viimeistään olla varma, että tekee jäätelöä mieli...

Sekin päivä koitti, että minä lähden raveihin... @ Rosehills Gardens

Seuraavaksi näytille muutamia kuvia hauskalta päivältä Parramattassa sijaitsevan Rosehills Gardenin hevosajoilta viime viikonlopulta. Aussit ovat hyvin intohimoisia heppojaan kohtaan ja hevostapahtumien luonteeseen näyttää kuuluvan pukeutuminen ja pynttäytyminen ja naisilla näyttävät pääkoristeet. Vaikea kuvitella, että Suomen V75-raveissa nähtäisiin samanlaista muotinäytöstä...

Kääntöpuolena tällaisessa isossa tapahtumassa on, että alkoholia lipitetään runsaasti, ja sen juominen alkaa jo päivällä. En tiedä laukkaako oma hevonen yhtään sen kovempaa, vaikka örisee ja räyhää katsomossa kuningas alkoholin voimalla... Mutta tosi hauska Race Day oli siis kaiken kaikkiaan, ja oli kiva mennä tällaiseen perinteiseen australialaiseen tapahtumaan. 

Itse tykkään hevosista vielä tosi paljon, joten oli kiva katsella kauniita eläimiä kauniissa auringonpaisteessa kisaamassa. Löimme tietysti myös vetoa ja tuli niin voittoja kuin häviämisiäkin. Ehkä täytyy vähän hioa vielä noita omia vedonlyöntitaitojani...

Jään innolla odottelemaan Melbourne Cupia, sillä taisin jäädä vähän koukkuun tuohon vedonlyöntiin hevosten kanssa...

Sydney summer essentials

Huh hellettä! Nyt se sitten alkaa! Ausralian kesä ja kuumuus. Eilen oli +29 Rocksissa ja tänään jotain samanlaista. Hiki valuu ja iho sulaa ja hikoilee. Kokosin tähän omat suosikkini alkavaa kesää varten, mitkä ovat sinun varusteesi Down Underin hellettä varten?

Sydneyn kesää varten tarvitaan siis mielestäni paaaaaljon juomavettä, eläimille ja ihmisille, mielellään kylmää ja pullotettua ja usein tietysti kraanasta myös. Lisäksi tarvitaan iso aurinkohattu ja Banana Boat SFP 50  -aurinkorasva kasvoille. On muuten mieletön tuote, ei sisällä öljyä, joten ei tahraa. Le Tanin coconut spray 30 sopii hyvin vartalolle ja tuoksu on huumaava. Valkoinen kesämekko on myös must ja sen kanssa sopivat Sam Edelmanin gigi-sandaalit. Lookin viimeistelee Chanelin Orange Fizz, joka sopii nätisti ruskettuneen ihon kanssa.

Parhaat uimarannat koirille Sydneyssä

Vuf! Kesä ja ennen kaikkea helteet ovat täällä aivan pian, elleivät jo nyt, joten päätin jakaa hieman rantavinkkejä koiranomistajille Sydneyssä ja sen lähialueilla. 

Monet suosituimmista rannoista eivät hyväksy koiria ollenkaan, ja jos hauveleita luvattomasti rannoilla tavataan, siitä sujahtaa 300 dollarin sakko omistajan taskuun. Rentoa menoa. Cheers Australian viranomaiset! 

Koska meillä on kaksi koiraa, eikä meillä ole hurjasti haluja itse loikoilla rannoilla, olemme ahkerasti kartoittaneet koirille tarkoitettuja uimarantoja ja puistoja Sydneyssä nyt vuoden ajan. Tässä parhaat palat löydöksistämme - klikkaathan otsikkolinkistä lisätietoa ko. rannasta! 

Sirius Cove Reserve

Mahtava pikku uimaranta koirulaisille Mosmanissa. Kuvassa näkyy Hercule, joka on heittämässä talviturkkiaan pois viime kesänä. Tuo uiminen ei ole ihan Herculen juttu, kuten jäykistyneestä pikku mäyräkoiravartalosta voi päätellä...

Rowland Reserve Bayview

Ykköspaikka uimisesta pitäville koiruleille! Jos tänne eksyy, näkee taatusti lukuisia erilaisia ja kokoisia karvaturreja polskimassa ja nauttimassa vedestä! Kuvassani koirat ovat pahasti taka-alalla pieninä pisteinä, mutta siellä ne ovat! Kuva on muuten uuden vuoden aatolta 2012. Ei hullumpi tapa juhlia vuoden vaihtumista! 

Spit Reserve (West) Pearl Bay Mosman

Nimensä mukaan helmi! Kristallinkirkasta vettä, upeat maisemat kukkuloille ja tuulessa keinuvia veneitä suoraan edessä. Kaksi pikkuruista, mutta täysin riittävää uimarantaa koirille ja asfaltoitu tie leppoista kävelyä varten.

Greenhills Beach, Cronulla

40 minuutin ajomatka Sydneystä Cronullaan kannattaa, koska paikka on ehdottomasti koirien paratiisi kuumana päivänä. Jättimäisen Wanda beachin pohjoisosassa "track 5" on oikea sisäänkäynti koiruleille ja omistajille. Aallot ovat isoja ja ainakin meidän aikana tuuli oli melko voimakas. 

pic: http://www.sutherlandshire.nsw.gov.au

As we have two dogs in our family and don't really enjoy beach life ourselves, we've been discovering all types of dog beaches, off leash areas and parks in Sydney and its surroundings. Here are some of the best what we've found! Just click on the title and you'll see more info! 

I heart spring & city life

Moikka kaikille! Tulin pikaisesti tänne kehumaan ihania viime päivien kevätsäitä täällä Sydneyssä. Puut ovat saaneet vihreän harson, kukkien nuppuja näkyy siellä täällä ja lämpötila alkaa nousta. En ollut Sydneyn keskikesän suuri ystävä viime vuonna, mutta kevät tuntuu aivan ihanalta. Aamuisin on upea valo ja ilma on kostea ja hieman viileä. 

Suomessa kevät on aina ollut suosikkivuodenaikani, ja tuntuu siltä, että niin se on täälläkin. Kohta tulee nimittäin vuosi täyteen siitä, kun astuin Australian mantereelle ensimmäistä kertaa ja voin sanoa eläneeni kaikki Sydneyn vuodenajat. Paljon on muuttunut vuoden aikana, ja nyt tuntuu, että seuraavasta vuodesta tulee entistä parempi, koska tiedämme jo, mitä kannattaa tehdä ja minne mennä milloin, miten toimia kun joku ei toimi jne. Kirjoittelen myöhemmin postauksia siitä, miten ensimmäinen vuosi Australiassa sujui.

Eilen nautimme upeasta kevätpäivästä Royal Botanic Gardenissa Kindlen ja eväiden kanssa. Luen juuri Carl Jungia ja Paul Austerin New York trilogya, ja aina kun jompi kumpi alkaa tuntua tarpeeksi vaikealta, vaihdan toisen opuksen pariin, heh. Opera Bar oli aivan täynnä ja ympäri kaupunkia näkyi juoksijoita Blackmoresin puoli- ja kokomaratonien ansiosta. Yläoikealla on kuva meidän kotikadusta Rocksista, ja tänään oikein havahduin siihen, kuinka nätti se juuri nyt on kun puihin on tullut lehdet. 

Ah, kevät!

Hang with me Monday

Moi ja huomenta kaikille! Ps. I love fashionin hang with me -postauksesta inspiroituneena ajattelin päivittää teille, mitä oikein puuhailen täällä Sydneyssä, koska moni on sitä kysellyt. Kaikkea en tietenkään tänne julkaise, enkä yksityiselämäni asioita täällä paljasta. Moni postauksistani käsittelee kuitenkin viikonloppua ja jotain mukavaa, koska silloin tulee luonnollisesti otettua enemmän kuvia, joten tässä siis ihan tavallisen arkipäivän kulkuni Sydneyssä. 

6.00 herätys Olen hyvin säännöllinen ihminen, ja herään myös viikonloppuisin samaan aikaan. Menen nykyään myös aikaisin nukkumaan, viimeistään kymmeneltä, joten kuudelta herääminen ei tunnu ollenkaan vastenmieliseltä, päinvastoin!

Aamupalaksi valmistuu usein joku smoothie, puuroa kanelin kanssa tai amaranth-mysliä riisimaidolla. Olen opettanut myös ei-suomalaisen mieheni syömään puuroa, ja minusta on ihan mahtavaa, kun hän joskus sanoo jopa "himoitsevansa" puuroa ja että voisinko tehdä sitä hänelle! 

Aamulla selataan Suomesta tulleita työsähköposteja ja uutisia Herculen kanssa.

Pakkaan joskus tietokoneen laukkuun ja suunnistan kahvilaan tekemään juttuja. Olen hyvin seurallinen ihminen, mutta viihdyn erinomaisesti myös itsekseni. Minusta on outoa, jos ihminen ei osaa olla yksin. Itse ahdistun, jos en saa tarpeeksi yksinoloa. Mutta kun tekee omia juttuja, silloinkin on mukavaa, kun ympärillä on muita ihmisiä, ja voin tarkkailla heitä. Siitä saa inspiraatiota! Taas yksi syy lisää, miksi rakastan isoja kaupunkeja: niissä näkee koko ajan uusia ihmisiä oli kellonaika mikä tahansa. Joku viisas kuvaili joskus muistaakseni Pariisin kahviloita jotenkin niin, että hän "tarvitsee seuraa ollakseen yksin". Niin totta!

Kun olen kotona, pidän useita pieniä pausseja ja pesen pyykkiä, laitan ruokaa tai järjestelen paikkoja. Minulle kotona työskentely on sopinut tosi hyvin. Vaikka teenkin nykyään kaksi päivää muita töitä toimistossa, kolme päivää kotona on silti edelleen ylellisyyttä minulle: työkavereinani minulla on meidän koirat ja kotiofficen paras puoli on oma sohva kokonaan minua varten! Etätyöskentely pitäisi suoda niin monelle kuin mahdollista. On järjetöntä, että ihmiset kuluttavat tunteja paikasta A paikkaan B siirtymiseen vain nököttääkseen yksin tietokoneella. 

Viime aikoina pumppi on tuntunut tehokkaimmalta treenimuodolta, vaikka itse tunnille raahautuminen onkin aina se vaikein osa koko treeniä... 

Ellen tee töitä Suomen ajassa iltaisin, kuten haastatteluja, katson yleensä elokuvia tai luen kirjoja. Hunter Valleyn matkan jälkeen tähän komboon sujahti mukaan myös portviinilasilliset, mutta cleansen jälkeen en ole niitä enää lipittänyt.

Sellainen päivä minulla. Millaisia teidän arkipäivänne ovat?