Shoppausta @ Double Bay

Helloooou. Nyt seuraa Sydneyn shoppaussarjan toinen osa ja Double Bay. Edellisellä ja ensimmäisellä kerrallahan kohteenani oli Paddington ja Oxford Street (linkki postaukseen), jotka kuhisivat hipstereitä ja pikkuruisia designer-liikkeitä. Mutta voih, nyt menin rakastumaan tähän Double Bayn alueeseen, enkä saa mielestäni sitä, kuinka ihana olisi asua täällä. Jos Paddington on hipsteriparatiisi, täällä lymyilevät luksusta arvostavat snobit - eli tietysti paikka oli minun makuuni, heh heh.

Tourin aluksi heti vinkki erinomaisen ruoan äärelle: nimittäin Simmone Logue Fine Food Companyyn (kuva yllä), jonka lounas ja aamiainen olivat ihanan fresh ja maistuva yllätys pienillä extroilla varustettuna, kuten tuoreilla yrteillä. Mukaan lähti myös lasagnea dinneriksi kotiin. Konstailematonta tuoretta ruokaa, suosittelen! Täältä et löydä ranskalaisia tai tylsää munakasta, trust me. 

Tuo porkkana-saksanpähkinä-ananas-cupcake huuteli pitkään perääni kadulla, mutta en antanut periksi! 

Mmmm... Varsinainen kulinaristin paratiisi! 

Paljon muitakin ihania lounaspaikkoja oli tarjolla.

Kunnes THE kaupat ilmestyivät eteeni. Ihania pikku- ja isoja liikkeitä joka puolella minne silmä vain eksyi. Paljon sellaisia liikkeitä, joita en ole nähnyt vielä muualla Sydneyssä.

Ai niin, lähti sieltä herkkutiskistä tällainen mukaani... oops.

Ihania elegantteja pikkuliikkeitä pilvin pimein, ah, mikä paratiisi. Kadut ovat siistejä ja alueessa on hieman Etelä-Ranskan vibea mukana. Kuten sanottu, olen aivan myyty tämän paikan kanssa, ja haluan ehdottomasti takaisin. Tosin hieman arveluttaa alueen vaarallisuus lompakkoni kannalta: kuinka paljon rahaa uskallan ottaa mukaan? Heh. Mutta joka tapauksessa, kaikki tyylitietoiset lukijani siellä, menkää tutkimaan itse! Double Bayhin menevät bussit 323, 324, 325 ja 326 ja Edgecliffin junapysäkki on aika lähellä. Tässä lisätietoa julkisista kulkuneuvoista.

Sydney summer essentials

Huh hellettä! Nyt se sitten alkaa! Ausralian kesä ja kuumuus. Eilen oli +29 Rocksissa ja tänään jotain samanlaista. Hiki valuu ja iho sulaa ja hikoilee. Kokosin tähän omat suosikkini alkavaa kesää varten, mitkä ovat sinun varusteesi Down Underin hellettä varten?

Sydneyn kesää varten tarvitaan siis mielestäni paaaaaljon juomavettä, eläimille ja ihmisille, mielellään kylmää ja pullotettua ja usein tietysti kraanasta myös. Lisäksi tarvitaan iso aurinkohattu ja Banana Boat SFP 50  -aurinkorasva kasvoille. On muuten mieletön tuote, ei sisällä öljyä, joten ei tahraa. Le Tanin coconut spray 30 sopii hyvin vartalolle ja tuoksu on huumaava. Valkoinen kesämekko on myös must ja sen kanssa sopivat Sam Edelmanin gigi-sandaalit. Lookin viimeistelee Chanelin Orange Fizz, joka sopii nätisti ruskettuneen ihon kanssa.

Cleanse - miten siitä selvitään

Hello vaan kaikille! Aion kertoa teille seuraavaksi spring cleanse -dieetistä, jonka aloitin viime viikon keskiviikkona ja joka loppui eilen perjantaina kymmenen päivän jälkeen.

Sydney on miljoonakaupunki ja täältä saa kaikkea omaan kotiinsa napin painalluksella. En tiedä, onko Suomessa samantyyppisiä palveluita, mutta jos on, niin hinta on yleensä niin tolkuton, ettei kellään ole siihen varaa. Olen jo pitkään halunnut kokeilla jotain tällaista, ja kun löysin netistä sopivankuuloisen palvelun ja menun, painon nappia, ja seuraavana päivänä ovemme takana jo odotti tällainen paketti:

...eli kymmenen päivän pituinen cleanse-kuuri, jossa oli mukana kaikki ruoat kymmenelle päivälle. 

Minkä vuoksi sitten ryhdyin moiseen? Olen ihan kauhea kahvinlitkijä, tykkään herkutella, enkä jaksa seurata mitään yhtä ruokavaliota ikinä kovin pitkään, vaikka en mikään suursyömäri ole koskaan ollut. Toisin sanoen haluan nautiskella elämästä. Ja minun kohdallani siihen kuuluu usein tosi hyvä ruoka ja jälkkärit, viime aikoina laadukkaat jälkkäriviinit myös hurahdettuani niihin Hunter Valleyn jälkeen. Well, tosi hyvä ruoka ei aina ole kaikkein terveellisintä, joten elimistö ei aina voi kovinkaan hyvin. En nyt ala tähän eritellä kroppani vaivoja, mutta kaikki varmasti tietävät, mitä siitä seuraa, jos syö huonosti...

Nyt tuntui, että jaksaisin henkisesti totella tällaista kuuria, koska se kestäisi vain kymmenen päivää, eikä kyse ollut tavallisesta paastosta, jossa juodaan vain mehuja (sitäkin on tullut kokeiltua, ja hyi olkoon, kestin kaksi päivää!). Ensisijainen tarkoitukseni ei myöskään ollut laihtua tämän jälkeen, vaan lähinnä puhdistaa keho kaikista myrkyistä, joita olen siihen vuosien mittaan tunkenut. 

Kuurin aikana syödään siis ruokaa koko päivän ajan, mutta tosi pieniä annoksia, ja kaikki ruoat ovat säilöntäaineettomia, maidottomia, gluteiinittomia, vehnättömiä, eikä punaista lihaa, kahvia tai alkoholia saa syödä tai juoda. Päivän kalorimäärä on 1 000. Täytyy sanoa, ettei henkinen taistelusoturini enää koskaan halua mehudieetille ryhtyä, siitä on niin kammottavat muistot, mutta tämän vedin 99 % kunnialla maaliin. Miten? Se selviää alta.

Ensimmäinen päivä

Aamu alkaa smoothiella ja sitruunavedellä. Lasken, että tämä on ensimmäinen päivä kymmeneen vuoteen (10!!!!), kun en juo kahvia. Päänsärky nostaa ruman päänsä heti keskipäivällä ja on mahvimmillaan juuri ennen nukkumaanmenoa. Yritän juoda vettä jatkuvasti, jotta se helpottaisi, mutta iltayhdeksältä luovutan, syön banaanin (joka siis ei kuulu ruokalistaani) ja kääriydyn peiton alle. Uni tulee hetkessä. 

Toinen päivä

Herään 4.40 täysin pirteänä. Aamun edetessä olo muuttuu lähinnä karmivaksi. Vi****aa, enkä ymmärrä, miksi ryhdyin tähän. Paleltaa ja heikottaa. Olen juonut varmaan 20 kuppia inkivääriteetä. Kadun kaikkia niitä juustokakkuja ja possutteludinnereitä, jotka olen itselleni sallinut. Hyvä puoli tilatussa paketissa kuitenkin on, ettei tarvitse kiukkuisena alkaa kokata itselleen mitään. Fuskaan taas, ja syön banaanin ennen nukkumaanmenoa, koska on niin hirveä nälkä.

Kolmas päivä

Päänsärky on hävinnyt, mutta olo on nuutunut ja heikko. Haukotuttaa. Kaikki tähän asti syömäni aamupalasmoothiet, lounaat ja illalliset ovat olleet tosi herkullisia, mutta olemattoman pieniä. Päässäni pyörii joka sekunti kaikenlaiset ateriakompinaatiot, joita aion valmistaa kuurin loputtua. Nuuhkin mieheni juustopastaa nälissäni, kun hän tulee kotiin. Banaani häviää vatsaani jälleen ennen nukkumaanmenoa.

Neljäs päivä

Aamupalaksi on kaksi gluteiinitonta toastia hummuksen ja tomaatin kanssa!!! Hallelujah! Ihanaa! Aamu alkaa jopa herkutellen, ja nälkä ei ole enää yhtä paha kuin kolmena ensimmäisenä päivänä, mutta ei se silti ole mihinkään kadonnut. Syön enää vain puolikkaan banaanin.

Viides päivä

Herään 5.30 täysin pirteänä, ei nälkää, ei päänsärkyä. Vatsa voi hyvin ja nautiskelen hiljaisuudesta myös kotona. Katselen ulos, kuinka kuntopyöräilijät huhkivat jo 6.00 maissa autiossa Sydneyssä.

Sydneyn keskustassa kiinnitän koko ajan enemmän huomiota ylipainoisiin ihmisiin, ja siihen, miten he hotkivat ruokansa kävellessään. En halua syyllistää ketään, mietiskelen tässä vain tätä nykyajan massaruokakulttuuria ja lihavuusepidemiaa, ja mistä se johtuu. Jokin on oltava pielessä, kun epäterveellistä ruokaa on joka paikat täynnä ja ihmiset ovat lihavampia - ja varmasti huonovointisempia - kuin koskaan. Samaan aikaan ruoasta ja siitä, mikä on terveellistä, tiedetään tänä päivänä enemmän kuin koskaan ennen. Ahdistaa, miten ihmiset hotkivat ruokiaan majoneesit poskilla McDonald'sin penkeissä, kun minä olen yrittänyt neljä päivää maistaa huolella jokaikisen haarukallisen, jokaikisen kulauksen - ja melkeinpä jopa nuolin nälissäni lautasen puhtaaksi ensimmäisenä päivänä! Sydneyssä on kamalasti ylipainoisia ihmisiä, ja kuvottaa, miten voi olla mahdollista, että KFC:n ja McDonald'sin sallitaan pystyttää ihrasyöttölänsä joka kymmenen minuutin päähän toisistaan. Tarjonta vastaa kai kysyntää, vai kuinka? Mutta onko se ihmisten oma vastuu syödä epäterveellisesti vai pitäisikö heitä ehkä ohjata jotenkin parempaan?

Nukkumaan menen kiltisti ilman banaania.

Kuudes päivä

Enää ei edes oikein tunnu, että olisin jollain kuurilla. Aamupalaa ei tarvitse syödä pitkittäen jokaista suupalaa, vaan se on oikeastaan jopa ihan täyttävä. Olen energinen, ja katselen huvittuneena miestäni, joka haukottelee vielä toisenkin kahvikupillisen jälkeen... Alan todella ymmärtää, kuinka väsyneeksi ja nuutuneeksi vääränlainen ruoka ihmiset tekee.

Seitsemäs päivä

Kropassa tuntuu tosi hyvälle, eikä väsymyksestä ole tietoakaan. Silmät ovat apposen auki, eikä "unihiekkaa" oikein edes tarvitse pestä pois. Aamu lähtee käyntiin teen avulla ihan yhtä hyvin, ellei paremmin, kuin kolmen kahvikupin. Uskaltaudun illalla jooga-tunnille, eikä sekään tuota vaikeuksia. Cleanse-oppaassa neuvotaan harrastamaan kuurin aikana kevyttä tai keskiraskasta liikuntaa, jotta iho hikoilisi myrkyt pois. Kuurin alussa istuin lähinnä saunassa, koska energiaa mihinkään ylimääräiseen ei ollut.

Kahdeksas päivä

Ei eroa edelliseen päivään. Iho näyttää tosi hyvinvoivalta, eikä näppyjä ole ainoatakaan. Mieheni kehuu, että iho on "säkenöivä".

Yhdeksäs päivä

Sama fiilis kuin eilen. Työkaverit syövät wienerleikkeen ja ranskalaiset lounaaksi, ja minua ällöttää.

Kymmenes päivä

I did it! Upea fiilis! Kerrankin sain jonkun "laihdutuskuurin" päätökseen. Ehkäpä homma onnistui, koska laihdutuksesta ei oikeastaan ollut kyse, vaan kyllästymisestä oman kroppani kyvyttömyyteen tehdä kaikki asiat täysillä. Olo on energinen, ja olen jo varustanut ruokakaapit tulevaa varten samantapaisella ruoalla kuin cleanse-paketissa. En tiedä vielä, luovunko kahvista kokonaan, koska rakastan hyvän kahvin makua ja maitovaahtoa. Alkoholia en ole kaivannut ja uskon, etten tule siihen koskemaan juuri ollenkaan jatkossa.

Päivän kunniaksi menemme illalla ravintolaan syömään - minne? Se selviää seuraavassa postauksessa.

Happy! 

Loppuhuomiot:

-kannattaa aloittaa kuuri viikonloppuna, ettei tarvitse kärsiä pahimmasta heikotuksesta ja päänsärystä töissä.
-huomasin, että aika nopeasti keho tottuu uuteen ruokavalioon, ja jatkuva nälkä katoaa kyllä, kun syö oikein ja muistaa juoda jatkuvasti
-unenlaatuni parani, eikä nukahtamisessa ollut mitään ongelmia - toisin kuin joskus käy, mikä on ärsyttävää. Mietin, johtuuko tämä siitä, etten ole juonut kahvia?
-olo on yleisesti todella kevyt kuurin lopussa, eikä ikävistä asioista jaksa nostaa kamalaa mekkalaa, kuten ennen.
-suosittelen kaikille, jotka haluavat puhdistaa kehonsa lisäaineista ja päästä eroon "kahvikoukusta".

Two favorites in Sydney

...ovat kampaajani Revo ja uusi vartalonkuorintani Breakfast Scrub by Soap & Glory. Revoa en vaan voi ylistää liikaa: kun sinne menee, tietää, että on hyvissä käsissä. Alan myös jo kohta luokitella kampaajani ystäväkseni, koska juttelemme aina lähes kaikesta kaiken kaksituntisen vierailuni aikana. Hän on sympaattinen ja samanlainen koirahörhö kuin minä. Love that place! 

Uuden kuorintavoiteeni nappasin puolestaan Myerista sattumalta mukaan lauantaina ennen saunaa, ja voiiii että se on ihana! En tykkää pienistä rakeista kuorintavoiteessa, vaan ne saavat olla kunnon kokoisia isoja rakeita, ja tässä tuotteessa näin on tehty. Purkin hinta taisi olla 18 dollaria. Kaiken kruunaa huumaava vaahterasiirapin tuoksu, ja mössöä tekee mieli melkein maistella! Suosittelen!

Tällaisia tyttöhömpötyksiä tänään! Aurinkoista keskiviikon jatkoa, nyt on kevät!

Missä näkee aitoja sydneyläisiä + shoppausta @ Paddington

Moikka! Nyt taitaa tulla ensimmäistä kertaa postausta Sydneyn shoppailupaikoista, ja Paddington aloittaa tämän postaussarjan! Tässä omia havaintojani viime lauantailta, jolloin kartoitimme aika kattavasti koko alueen. Eli kaikki ostoshirmulaiset siellä ruutujen takana, enjoy! 

Paddingtoniin pääsee parhaiten käsiksi mielestäni Oxford Streetiä pitkin kävelemällä. Alueella on lukuisia yllä olevan putiikin näköisiä pikkuliikkeitä, joissa ei ole tilaa kuin muutama neliömetri. Useimmissa liikkeissä myydään vaatteita ja asusteita, mutta huonekalu- ja kodintavaraliikkeitä löytyy myös paljon samoin kuin kirja- ja kenkäkauppoja, erikoisliikkeitä, kuten hääasuputiikkeja, gourmet-kauppoja ja herkkumyymälöitä, joista saa muun muassa käsintehtyä suklaata.....

Ihastuin alueen vibeen, joka on ihan erilainen kuin keskustassa. Osa varmasti kuuluu tarkoin harkittuun myyntistrategiaan, mutta tuntui siltä, että ihmiset ja kauppiaat ovat paljon ystävällisempiä täällä kuin keskustassa. Täällä ei joudu korvia särkevän diskojytkeen uhriksi, vaan lähinnä saattaa kuulla lintujen visertävän. Täällä ei tarvitse ahdistua turistimassoista, koska täällä kyse ei ole massatuotannosta. Ei rahaa kerjääviä katusoittajia, ei kodittomien surullisiä leirejä, joita näkee ihan tarpeeksi muualla Sydneyssä. Itselläni tuli Paddingtonista mieleen Nykin Bleeker Street ja West Village, joihin ihastuin kovasti myös muutama vuosi sitten.

Aitoja sydneyläisiä ei omien havaintojeni mukaan näe CBD:n kaupoissa ja Pitt Streetin jättitavarataloissa, joissa harhailee ennemminkin hämmentyneitä turisteja, vaan täällä Paddingtonin nurkilla näissä pienissä vintage-liikkeissä piilossa massoilta. Kuten sanottu, Oxford Streetillä on hyvä pysyä, mutta kannattaa tepastella sen poikkikaduille, joista myös löytyy kivoja kauppoja.

Useimmat liikkeistä ovat joko keskihintaisia tai hintavampia, ja itse välttelemiäni rättikauppoja löytyy vain pari. Tässä listaa muutamasta liikkeestä, jotka alueelta löytyy. Huomasin, että Helsingistäkin löytyvä Make Up Store oli paljon kalliimpi täällä kuin kotona Suomessa. Kassalle kiikuttamani Sand storm lip pencil maksoi täällä hulppeat 34 dollaria, kun se Suomessa on vain 15 euroa! Tuplahinta siis...

Hey guys! Here's some photos of our shopping sprint in the Paddington area and along the Oxford Street. I definitely recommend going there because besides shopping, you'll find the true fashion loving Sydneysiders strolling aroung there! 

VBA heart Steve Madden

Moi kaikille! Perjantaini on ollut oikein mainio tähän mennessä: pt rääkkäsi minua aamulla (ilman että taju lähti tällä kertaa, tästä lisää myöhemmin!) ja löysin Steve Maddenin alesta upeat uudet popot. Näillä jos millä kelpaa Sydneyn syksyisiä katuja nyt tepastella! 

Poikaystävän kommentti oli, että Michael Jackson olisi varmasti pitänyt ostoksestani... Heh, mutta nämä ovat kuitenkin minun! Korkoa taitaa olla noin viisi senttiä, joka on juuri sopiva kaltaiselleni hujopille. Olin himoinnut näitä jo normaalihintaisina (200 dollaria), mutta tänään ei tarvinnut kauaa ostopäätöstä tehdä, kun kävelin liikkeeseen. Kengät oli ensin tiputettu puoleen hintaan ja tänään oli jostain syystä vielä -25%-päivä, joten maksoin näistä lopulta vain 75 dollaria (61 euroa). Käsittämättön edullista!

Peace, love and shoes! Mitäs pidätte?

Steve Madden, Westfield Sydney, 188 Pitt Street, Sydney NSW 2000

Peter Alexander

Moi! Kaikille Australiaan matkustaville ja täällä jo oleville haluaisin vinkata ihastuttavasta hömppäputiikista nimeltä Peter Alexander. Kuten kaikki ovat jo ehkä huomanneet, olen hulluna mäyräkoiriin ja erityisesti pitkäkarvaisiin minikokoisiin ja samanlaisiin kuin Hercule. Sen vuoksi ei ole ehkä yllätys että kun näin tämän liikkeen, oli pakko pistäytyä siellä. Vaikuttaa nimittäin siltä, että liikkeen perustaja itse on ihan yhtä hulluna mäykkyihin kuin minä, ja ne ovat kaupan symboli.

Liikkeissä myydään kaikkea ihanaa hömppää yöpaidoista kynttilöihin ja leivontatarvikkeista laukkuihin. Kaupassa myös tuoksuu joka kerta aivan ihanalta, joten kaikki Australiassa humputtelua kaipaavat, mars Peter Alexanderiin!

Tämä paketti, jonka sisältöä en voi paljastaa, lähtee Herculen hovihoitajille P:lle ja A:lle Suomeen. Liikkeen valikoimasta itseäni kiinnostaa eniten joku ihana yöpaita. Peterin kanssa sänkyyn ovat menneet (siis ihan vain Peterin suunnittelemien yöpaitojen kanssa) myös muun muassa Kylie Minogue, Salma Hayek, Toni Collette, Nicole Richie, Miranda Kerr ja Hiltonin sisarukset. En nyt tähän hätään löydä tietoa siitä, voiko tuotteita tilata Suomeen asti, mutta ainahan voi käydä "netti-ikkunaostoksilla", vai mitä? Australian putiikkien yhteystiedot löytyvät täältä.

For every dachshund fan like myself, there's a special boutique selling everything nice from candles to slippers and pajamas and even baking products. It seems to me that the boutique's symbol is this cute little long haired dachshund just like Hercule.