Nyt on aika kertoa teille vähän Hunter Valleyn matkastamme viime elokuussa. Olemme viininoviiseja, joten halusimme päästä kunnolla oppimaan viineistä ja niiden valmistuksesta alusta asti. Samalla halusimme tietysti myös jälleen kerran hemmotella kahta poikaamme, Zimbaa ja Herculea, ja etsiä majoituksen, jossa olisi heille mahdollisimman paljon tilaa.
Newlyweds. Matka oli myös meidän virallinen häämatkamme, vaikka upeita hiekkarantoja tai palmuja ei lomaan kuulunutkaan.
Stayz on hyvä paikka aloittaa majoituksen etsiminen. Siellä on hyviä filtereitä pet friendly -majoituksesta aina hintaan ja majoituksen kuntoon ja tasoon liittyen. Tosi usein löytyy myös paikkoja, joissa saa kolmannen yön ilmaiseksi, kannattaa tarkkailla tarjouksia!
Näköala.
Söpö lime-puu takapihalla.
Jossain ylhäällä kukkuloilla... Ilma on puhdasta, eikä korva kuule muuta kuin hiljaisuuden ...tai ehkä myös lehmän ammuuuuuun! Emme oikeastaan asuneet Hunter Valleyn "keskustassa" vaan puolen tunnin ajomatkan päässä parhailta apajapaikoilta, mutta halusimme täysin privaatin sijainnin ja kuten sanottu, paljon tilaa pojille.
Hercule ja Zimba nauttimassa lomasta.
Ratsastamassa.
Sato on kerätty. Viinikellareita löytyy joka lähtöön. Meillä oli oma kuljettaja, joka tuntui tietävän Hunter Valleystä kaiken mitä siitä pitää tietää. Toki aluetta voi koluta myös omalla autolla, mutta siitä voi tulla nopeasti ongelma, jos haluaa samalla maistella viinejä...
Viiniopissa.
Tullochin viinit.
Kun on amatööri, joutuu myöntämään itselleen asioita, jotka tuntuvat omituisilta. Kaikki nämä vuodet kun olen viiniä juonut, olen aina ilmoittanut kysyjälle, että pidän kuivista viineistä enemmän kuin makeista. Ehkäpä siksi, koska kuivissa on vähemmän sokeria. En tiedä. Joka tapauksessa koin kuitenkin herätyksen, kun maistelin paria kymmentä eri viiniä reilussa tunnissa. Minä en pidäkään kuivista viineistä!
Parhaalta suussani maistuivat makeat viinit kerta toisensa jälkeen, ja jouduin toteamaan, etten pidä kuivista viineistä oikeastaan ollenkaan. Hassua, mutta opettavaista. Tullochin viinikellarissa opimme kaikenlaista muutakin, eikä kaikkea mahdu tänne kirjoittamaan, teidän on mentävä itse oppimaan!
Upeita maisemia.
Maistelemassa punaista kuohuviiniä.
Tasan sata vuotta vanhempi viini kuin minä!
Olimme maistelemassa myös suklaata ja viiniä yhdessä. Jännä kokemus, suosittelen! Suklaan maku tuli paljon paremmin esille, kun sen kanssa nautti matchaavaa viiniä.
Mainoshommissa. Cheers!
Tällainen oli meidän Hunter Valleyn matkamme. Paljon jäi näkemättä, ja olisi ihana mennä takaisin. Lisätietoa Hunter Valleystä löytyy muun muassa täältä. Varsinainen Australian viinialuehan on Barossa, jossa tuotetaan enemmistö Australian viineistä. Saa nähdä, päästäänkö sinne asti vielä joku päivä.
